vas. Ninan kuvakritiikki oli perusteellista. oik. Seuran hallitus muisti päivänsankareita kukkasin.


 

KOKOUKSESSA 12.3.2007 TAPAHTUNUTTA:

Vieraana valokuvaaja Nina Dahl kertomassa henkilökuvan yksityiskohtien merkityksestä tarinan kertomisen kannalta.
Maaliskuun teema omille kuville: Lähikuvassa yksityiskohta (kuvaa elävästi henkilön silmät / kädet / hiukset tai muu yksityiskohta). Tuoduista kuvista huomasi, että kädet olivat suosittuja lähikuvakohteena.

Maaliskuun vieras, Nina Dahl, herätti maanantaiväsyneen yleisön (27) heijastamalla valkokankaalle raamikkaita puolipukeisia palomiehiä. Nina on kameraseuralaiselle tuttu muun muassa nudekuvauskurssien vetäjänä ja on nyt vajaan kolmen vuoden ajan toiminut ammattivalokuvaajana. Palomiehet ovat olleet Ninan aiheena Tampereen visuaalisen viestinnän instituuttiin harjoitustehtävissä ja olleet esillä myöhemmin myös hänen muissa töissään.
- Alastomuudessa kiehtoo se, että kuvassa on pelkkä ihminen. Tosin näihin palomieskuviin olen kerännyt kaiken härskiyden rekvisiitan suihkuavine letkuineen, hän kertoo ja sanoo käyttävänsä kuvissaan useita valonlähteitä, parhaimmassa tapauksessa jopa yhdeksää eri lisävaloa.
Nudekuvauksesta ei Ninan pöytään kuitenkaan varsinainen leipä tule, vaan yritysten viestintä- ja mainosmateriaalien sekä erikoisaikakauslehtien kuvituksesta.
Valokuvaajan työ on toisinaan hyvin hektistä puuhaa, kuten olemme täällä seurassa usein kuulleet. Tehtävänannot ovat joskus epäselviä ja valokuvaussessiot todella lyhyitä.
Nina puhui illan aikana muun muassa valokuvaajan asenteesta kuvattavaan. Humaani, tasaveroinen suhtautuminen näkyy myös lopputuloksessa. Se heijastuu avoimuutena ja läsnäolona.
- Valokuvaajan tulee kantaa vastuunsa. Kameran edessä kun isompikin johtaja voi mennä hajalle. Itse en koskaan halua näyttää ihmistä huonossa valossa.
Kellekään kuulijalle ei varmaankaan jäänyt epäselväksi, oliko Nina innostunut uudesta ammatistaan. Sen verran pendolinon vauhdilla hän kertoi tarinaansa.
- Homma on haastavaa, palkitsevaa ja jokainen päivä on erilainen. Jos joskus alkaisi tuntea, ettei kuviaan enää voi tehdä paremmin, alkaa kehitys kuvaajana taantua. Silloin olisi varmasti aika lopettaa.
Lopuksi katselimme toistemme kuvia, joiden aiheena oli jokin yksityiskohta ihmisestä. Illan parasta antia olikin varmasti Ninan kursailematon, mutta rakentava kuvakritiikki. Sellaista varmaan moni haluaisi kuulla jatkossakin.
Niin ja ihan lopuksi saatiin syödä täytekakkua.

Onnea Eddie, 60, olet tullut miehen ikään!

Merja Haakana

 

 
Kosketus,
Antti Lumikari

Käsi, Leena Saarela
 
 
Jazzin punaa,
Anna Kervinen

 

   
   

Kuukausikokoukset

Marras-joulukuu 2007

Lokakuu 2007

Syyskuu 2007

Toukokuu II 2007

Toukokuu 2007

Maaliskuu 2007

Helmikuu 2007

Tammikuu 2007

2006

2005