|
PERSONASSA TAMMI- MAALISKUUSSA 2008 TAPAHTUNUTTA:
14.1.2008
Tammikuun tapaamisessa 28 personalaista katsasti lyhyesti henkilökuvauksen historiaa ja vuosien varrella esiin nousseita valokuvaaja-nimiä. Vuoden aikana tutustumme henkilökuvauksen suuriin nimiin tarkemmin niin, että kukin tapaaminen omistetaan 1-2 tunnetun valokuvaajan ympärille. Luennot valmistellaan personan jäsenten kesken työpajatyyppisesti.
11.2.2008
Helmikuun vieraana Personassa oli valokuvaaja Leena Louhivaara valokuvillaan rintasyöpään sairastuneista naisista. Nämä hyvinkin henkilökohtaiset tarinat koskettivat iltaan saapuneita 29 personalaista herättäen paljon keskustelua siitä, miten lähestyä kuvattavia näinkin herkässä aiheessa. Rehellisyys ja avoimuus todettiin henkilökuvaajan parhaiksi eväiksi, mikäli haluaa kuvattavien olevan kuvissa rehellisesti, avoimesti ja rennosti omana itsenään.
Helmikuun kuvausteema jäsenten omille henkilö-/muotokuville oli tällä kertaa täysin vapaa.
10.3.2008
Personalaisten luennot henkilökuvauksen suurista nimistä pärähti käyntiin maaliskuussa. Kaksi rohkeaa miestä oli valinnut aiheekseen kaksi rohkeaa naisvalokuvaajaa. Martti Korpijaakko tutustutti meidät elämäntyönsä Amerikassa tehneeseen saksalaissyntyiseen Dorothea Langeen. Lange (1895-1965) oli feministi ja yhteiskuntakriitikko, joka kulki omia polkujaan ja uskalsi hypätä studiosta ulos ihmisten pariin, yleensä sinne, missä kaikista köyhimmät kokoontuivat. Hän oli modernin dokumenttivalokuvauksen pioneeri, nainen, jolla oli rutkasti myötäelämisen kykyä.
Esko Pesosen kyydissä hyppäsimme nykyaikaan tarinaan valokuvaaja Nan Goldinista ( 1953-). Ken on käynyt juuri Kiasmassa katsomassa hänen näyttelyään tietää, ettei Goldinkaan ole mikään hienohelmojen kuvaaja. Rajut snapshotit baarien yöelämästä, perheväkivallasta, transvestiiteistä, aids-potilaista lienee osaksi myös Goldinin omaa terapiaa siskonsa itsemurhasta. Kuvissa esiintyy hänen uusioperheensä eli laaja ystäväpiiri ja myös hän itse. Rankimmista rillumareivuosistaan rauhoittunut Goldin kuvaa nykyään muun muassa seesteistä perhe-elämää.
Tarinoita oli kuuntelemassa 27 personalaista. Langen ja Goldinin lisäksi katselimme myös omia kuvia. Lopuksi vielä Langen viesti vapaasti suomennettuna: Kamera opettaa näkemään maailmaa eri lailla myös ilman kameraa.
|