Kameraseura ry - vuodesta 1921

1921     Helsingin Amatööri-Valokuvaajat perustettiin 2.3.1921. Perustajajäseniä oli 14, kaikki miehiä. Puheenjohtajaksi valittiin Erland Piirinen. Vuoden lopussa jäseniä oli 56.

1922     Saksalainen Arthur Ranft vieraili HAV:ssa ja piti bromiöljykuvien tekokurssin. Jäseniä vuoden lopussa 98.

1923     Huhtikuussa 122 jäsentä. joista 13 naisia.

1925     HAV haastoi AFK:n (Amatörfotograklubben i Helsingfors) kilpailemaan kiertopalkinnosta. Kameraseura voitti palkinnon kolmannen kerran 1930 ja sai sen omakseen.

1926     HAV alkoi toimittaa Valokuvaus lehteä, jota kustansi Suomen Valokuvauskauppiaiden yhdistys.

1927     Alkoi kilpailu Eesti-Foto-Klubin kanssa. Tämä kamppailu päättyi 1931 EFK:n voittoon.

1928     Tammikuussa näyttely Ateneumissa HAV-EFK-kilpailun kuvista.

1929     Valoa ja Varjoa kuvateos julkaistiin. HAV alkoi käyttää itsestään nimeä Kameraseura.

1930     Valokuvanäyttely Taidehallissa, muina järjestäjinä AFK ja Suomen Valokuvaajain Liitto. Mukana kuvia myös Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Virosta ja Saksasta.

1931     Lama alkoi vaikuttaa. Valokuvaus lehden viimeinen numero joulukuussa.

1932     Suomen Kameraseurojen Liitto perustettiin marraskuussa. Perustajaseuroja 5.

1933     Kameraseuralaiset menestyivät Milanon näyttelyssä.

1935     Aarne Pietinen Suomen Kameraseurojen Liiton puheenjohtajaksi (jatkoi vuoteen 1946)

1936     Suurpalkintokilpailu aloitettiin. Ensimmäinen voittaja Georg Tschernochvostoff.

1937     Eino Mäkinen voitti Suurpalkintokilpailun

1941     20-vuotisnäyttely Kumlinin Taidesalongissa

1942     Suomen kokoelma voitti Zagrebin näyttelyn pääpalkinnon. Sodan takia ei kokouksia.

1943     Kokoustoiminta alkoi. Osanottajia 30-60. Pommitukset häiritsivät välillä kokouksia.

1944     Pommitukset kiihtyivät keväällä, mutta kokouksiin saapui 15-30 henkeä. Syksyllä sodan loputtua päästiin jo 60:een.

1945     Elokuvajaosto perustettiin tammikuussa. Maaliskuussa kokouksen osanottoennätys , 79 jäsentä.. Alokasjaosto aloitti toukokuussa.

1946     25-vuotijuhlanäyttely Stockmannin tavaratalossa. Yli 200 kuvan joukossa oli myös Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Neuvostoliiton kokoelmat. Kameran taidetta kuvateos julkaistiin. Santeri Levas voitti kolmannen kerran Suurpalkintokilpailun.

1947     Alokasjaosto muutettiin Opintokerhoksi.

1950     Kameraseura alkoi julkaista Kameralehteä. Lehden päätoimittajaksi Eero Raviniemi. Kameraseura julkaisi Helsinki, valoa ja varjoa kuvateoksen.

1954     Kengännauhakerholaiset (entinen Elokuvajaos) perustivat oman seuran Kaitaelokuvaajat

1955     1 st Helsinki Exhibition of Photographic Art Stockmannilla.

1956     Kameralehden päätoimittajaksi P.K. Jaskari (jatkoi vuoteen 1983). Hän myös voitti kolmannen kerran Suurpalkintokilpailun.

1957     2nd Helsinki Exhibition of Photographic Art.

1958     Värikerho aloitti toimintansa. Pauli Oulasvirta lehden toimitussihteeriksi ja samalla Kameraseuran toiminnanjohtajaksi.

1959     Seura alkoi julkaista Kameraseuran Uutisia. 3rd Helsinki Exhibition of Photographic Art. The Family of Man näyttely Taidehallissa.

1961     Helge Heinosen kolmas Suurpalkintokilpailuvoitto

1962     Suomen kokoelma voitti FIAP:n Wold Cupin. Kokoelman kahdestakymmenestä kuvaajasta puolet Kameraseuralaisia. 4th Helsinki Exhibition of Photographic Art.

1963     Tyttöjen kerho aloitti toimintansa (loppui 1979). Äitinä Hili Raviniemi. Seura ja Kameralehti vuokrasivat omat toimitilat Kalevankatu 21:stä (siellä oltiin vuoteen 1983).

1964     Matti A. Pitkänen seuran puheenjohtajaksi. Helmikuussa kokouksen kävijäennätys 150 henkeä. Näyttelykuvaajien kerho perustettiin. Nuorten kerho aloitti (lopetti 1970).

1965     Mikko Savolainen voitti Suurpalkintokilpailun

1966     5th Helsinki Exhibition of Photographic Art. Ismo Hölttö voitti Suupalkintokilpailun.

1967     Kameraseura toimii näyttely Wulffin myymälässä. Eero Venhola voitti Suurpalkintokilpailun.

1968     6th Helsinki Exhibition of Photographic Art.

1970     Reijo Porkka voitti kolmannen kerran Suurpalkintokilpailun.

1972     Kalevi Pekkonen Kameralehden toimitussihteeriksi (jäi eläkkeelle toimitusjohtajana 1988).

1976     Suurpalkintokilpailun voitti Jukka Male. Jäsenmäärä ylitti 600:n

1978     Jäseniä jo yli 700.

1979     Yli 800 jäsentä.

1980     Yli 900 jäsentä

1982     Seura rakensi uudet kokous- ja laboratoriotilat Runeberginkatu 36:een. Torstaiseura aloitti (lopetti 1986). 7th Helsinki Exhibition of Photographic Art.

1983     Pekka Potka Kameralehden päätoimittajaksi

1984     Pekka Punkarista Kameralehden päätoimittaja

1985     Itäkamerat aloitti kokoukset. Veikko Wallström voitti Suurpalkintokilpailun kolmannen kerran.

1987     I-Kerho aloitti (lopetti 2001)

1991     Ryhmä 164 (naisten kerho, lopetti 1997) ja Nuorten kerho (lopetti 1993) aloittivat. Asko Vivolin Kameralehden toimittajaksi.

1994     Anders Petersenin työpaja Kameraseuralaisille.

1996     1st Helsinki International Exhibiton of Creative Photography Finlandia-talossa.

1997     Ensimmäinen Aita-näyttely Rautatieasemalla.

1999     Digikerho perustettiin. Joulukuussa Flash-tapahtuma Lasipalatsissa.

2000     Persona-ryhmä aloitti.

2002     Avattiin uudet toimitilat Lastenkodinkuja 1:ssä.